Alueleiri + vähän muuta

Alueleireilyä!!! <3

Joo elikkä oon tällä hetkellä Pajulahdessa alueleirillä :) Perjantaina leiri alkoi, tulin siis torstaina kotiin, ja sitte perjantaina klo 12 lähettiin isin kanssa kohti Järvenpäätä, jossa mulla oli fyssari.
Järvenpäästä iskä jätti mut johonki Ikealle, josta entinen valmentajani tuli hakee mua :) Ja sitten lähettiin Pajulahteen.

Perjantain treeni oli onneks kevyt, koska muutenki oli hieman väsynyt olo.. juostiin vähäsen, tehtiin koordiksia, vedettiin pari 100m vetoa nurmikentällä ja sitten kunnon venyttelyt.

Eilen eli lauantaina leiri sitten alko ns. "kunnolla" eli aamulla 9:00 oli heittotreeni. Lähettiin Nastolaan heittää, koska täällä Pajulahdessa ei oo oikeen mitään heittopaikkaa. Heitettiin sellaset 15 heittoa. Olis kyllä voinut mennä PALJON paremmin. Huomaa etten oo vähään aikaan heittänyt, tän motivaation puutteen takia..
Tehtiin myös porrashyppelyitä muutama.

Meillä oli kilapiluun valmistautuminen- luento. Oli ihan mielenkiintonen :)

Toinen treeni oli sitten klo 15. Mentiin taas heittämään. Tällä kertaa viis ensimmäistä heittoa oli sellaset 40-43m, ja loput sitte taas päin (sanonko mitä). Mulla on kuulemma todella hyvä tekniikka, mutta sitten vauhtia ja rohkeutta pitäs saada reilusti lisää, ja myös loppuveto on tällä hetkellä pikkasen omituinen. Et noikun saisi kuntoon, niin pitäs lentää pidemmälle :3 ja toki olis se neljäs pyörähdys ihan jees juttu (Y) nyt tosin tuntuu siltä et pitää ensin saada tekniikka ja vauhti kuntoon kolmel pyörähdyksellä, ja sitten vasta siirryn neljään. Ehkä mä sitten kesällä voisin neljällä heittää :3

Illalla oli palauttava treeni, pelattiin rantalentopalloa ja norsupalloa :P pikajuoksijoiden ja keihäänheittäjien kanssa. Multa ei oikeen lentopallo suju :'D pitäs varmaa kavereiden kaa joku päivä kesäl mennä vähä pelailee ;D

Tänää tein sitte puntin, aika lyhyen sellasen :D 5x5 rinnalleveto ja 5x5 takakyykky. Sellaset peruspainot oli, aika kevyeltä tuntui itseasiassa x)
Anyways alueleiri valmentaja vähä sääti jotain omaansa kun lentopalloo eilen pelattiin, loukkas siinä nilkkansa ja tän takia mulla ei sitte ollut vikaa treeniä tänää. Joten sen takia istuskelen täällä aulassa ja dataan. Tosin uloski vois mennä, mut siellä on tylsää yksin :D

Tällasen nätin kuvan mä täältä Pajulahdesta nappasin :)

Mua ei kyllä itse asiassa yhtään haittaa, vaikkei ookkaan toista treeniä. Saan vihdoinki kirjotettua tänne blogiin, ja ehkäpä kirjotettua sitä työharjottelu päiväkirjaa.. en oo kirjottanut sitä kolmeen viikkoon.. ja mulla olis keskiviikkona näyttökeskustelu, että juuh.. taidan saada hieman palautetta opettajalta etten oo mitään kirjottanut. :D tosin mulla on omat syyni miksen ole kirjottanut, ja luultavasti voisin sitten ne kertoa meiän opelle :)

Nooh mitäs muuta voisin kirjotella..
Enää yks viikko työharjottelua virossa kun sinne tiistai illalla takasin meen!! :o
sitte lähen pysyvästi kotiin. Ihanaa oma treenitiimi <3 Ikävä kaikkia, ja vaa niitä treenejä!
Juteltii itse asiassa valmentajan kanssa just sellaset 30min eilen, ja sanoin et hyvään vaiheeseen tuli tää leiri, meinaa mun motivaatio oli oikeesti tosi huonossa jamassa :D nyt oon ehkä pikkasen saanu motivaation takasin :) ei tää vieläkään oo sellanen millanen muutama kuukausi sitten.. ja tosiaan valkkukin sano, että todennäköisesti motivaatio tulee takasin sitten kun omiin treeneihin pääsen taas pysyvästi mukaan :3 toivottavasti! :D Kyllä mä jo odotan kesän kisoja :))

Vähä huono laatu kuvissa.. noo ihan sama :D

Kesän alussa Lontooseen !!! <3

Kai se on pakko tota Lontoon matkaaki jo hehkuttaa!! 18 päivää, ja sitten sinne niin!! <3 Odotan kyllä tosi innoissani, vaikkei Lontoo oo ikinä ollut mun mikää unelma matkakohde :D mut silti kun tietää et pääsee sinne, niin oon nyt jo todella innoissani!! :))

Kadonnutta motivaatiota etsimässä

On kyllä taas tullut syötyä niin epäterveellisesti.. Piti aloittaa ruokapäiväkirjan pito jo monta kuukautta sitten, mutta oon sysännyt sen aivojeni syvimpiin sisuksiin.. muistanhan mä sen tietenkin, toki muistan, mutta yritän olla muistamatta.
Huomenna aloitan, kyllä huomenna se alkaa, tämä on jokapäiväinen sanontani.
--> Mutta mä aloitin sen vihdoinkin, viime viikon perjantaina! :D tulee heti huono omatunto kun syö jotain epäterveellistä, koska se täytyy sinne päiväkirjaan kirjoittaa, ja sieltä sitten pystyn aina katsomaan mitä oon suuhuni laittanut x)



Olispa mullakin tollanen valmis vihko ruokapäiväkirjalle :P

Treeni motivaatiota ei ole.. se on jonnekin kadonnut. Uskokaa tai älkää, minulla jolla on aina ollut pakkomielle treenata jopa vammautuneena tai flunssassa, ei ole tällä hetkellä yhtään motivaatiota!
Eipä ole varmaan ikinä ollut näin vahvaa tunnetta siitä, että motivaatio on oikeesti täysin nollassa ja treenit maistuu puulta, jos sinne asti jaksaa edes raahautua. Vielä jaksaa, mutta miten kauan?
--> oikeastaan ei ne treenit maistu puulta. Treenata mä rakastan edelleen, mutta jotenkin on niin hankala vaan päästä sinne treeneihin. Nousta ylös ja pakottaa menemään, vaikkei millään jaksaisi. Se on vaikeinta, en tiedä miksi.

Omatoiminen treeni on se pahin.. hyvä kun saan itseni menemään salille, ja sitten kun oon salilla niin tulee tunne ettei jaksaisi mitään tehdä. :o mutta silti aivan ihana fiilis treenin jälkeen! :D outoa..

Kaikki olisi ehkä toisin, jos olisin kotona. Niin sekin vielä, kotona.. ehkä tää kaikki onkin jotain pientä koti-ikävää? Kotiin kaipuuta? Suomeen kaipuuta.. Välillä vaan tuntuu, että kaikki romahtaa päälle.. ja täällä ei oo niitä ihmisiä joilta olen tukea tottunut saamaan. täällä ei ole niitä ystäviä, treenejä, vanhempia, sukulaisia tms. joihin olen tottunut. Täällä on uudet ihmiset, uudet ystävät, jotka toivottavasti tulee pysymään mun elämässä ikuisesti :)

Mutta tää on hyvää itsenäistymisen harjoitusta. Saanhan mä silti kotiin ikävöidä, aina. Saanhan mä sanoa, että mulla on oikeasti kodin kaipuu.
Eikä pelkästään kodin, myös ystävien, valmentajien, treeni porukoiden, kissan, perheen tms. Välillä ikävöin ihan kaikkea..
kodin tuoksua, jota en kotona ollessani huomaa, mutta jonka huomaan kun tulen kotiin pidemmän ajan jälkeen :)
äidin ja isän halauksia, jotka on aina piristänyt päivän tai illan tai aamun.
Kissan käpertymistä viereeni nukkumaan.
Ja jopa kissan ainaista maukumista öisin.

Kai tähän joskus tottuu, siis muualla elämiseen :D tätähän mä haluan, lähteä maailmalle. Ja ei, en ole luopunut tästä toiveesta. Vielä mä haluan maailmalle, mutta ehkä tulen kuitenkin aina takaisin kotiin, suomeen. Eihän sitä tosin koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan :D voihan olla, että tulevaisuudessa elän toisella puolen maapalloa. Tai sitten asun syrjäkylässä keskellä Pohjois Pohjanmaata ;D
Suomessa olen syntynyt ja siellä on myös kotini. Ehkä nyt ja tulevaisuudessa mulla on muita koteja myös muualla, mutta silti rakkain koti on siellä suomessa!! <3

---> Treeni motivaatiosta puhuin valmentajan kanssa yks päivä puhelimessa. Sanoin ettei mulla oikeasti ole motivaatiota treenata. Treeneissä menee miten menee. Heitot kyllä sujuu, mutta tekniikka ei. Ja silti, vaikka heitot sujuu, en ole tyytyväinen. Jokin nakertaa mieltä, mutta en tiedä mikä. Ehkä mun pitäisi yrittää saada selville mikä se on, ja sen jälkeen pystyn alkaa ajattelemaan miten sen saa korjattua :)
Mutta tosiaan, en tiedä kuulostinko niin epätoivoselta puhelimessa kun valmentaja kysyy heti ensimmäisenä "Onko jotain suurempaa sattunut? Haluutko puhua siitä?"
Ei, mulle ei ole sattunut mitään suurempaa. Mulla ei vaan yksinkertaisesti ole motivaatiota, ja se on asia joka ärsyttää todella paljon! Haluaisin alkaa valmistautuu kesään, mutta miten? Jos motivaatiota ei ole, niin miten pystyn valmistautumaan?

Yllä mainitsemastani puhelusta on tosiaan jo miltei kaksi viikkoa. Ja silti yhä edelleen kahden viikon jälkeen, odotan sitä motivaatiota takaisin.
Ja jotta kukaan ei nyt ymmärrä väärin, niin olen kyllä treenannut, mutta vähemmän. Todella paljon vähemmän. Viimeisin ohjattu heitto treeni oli viime viikon tiistaina. Sen jälkeen olen käynyt lenkillä, salilla ja tehnyt lihaskuntoa. En ole heittänyt..

Valmentajani vinkki oli, että pitäisin suosiolla taukoa treeneistä, treenaisin silloin kun on treeni fiilis, en niin että pakko treenata kuusi kertaa viikossa. Työni saattaa ehkä vähän vaikuttaa, aamupalalla työskentely ei ehkä ole ihan se kaikkein helpoin työ, varsinkaan viikonloppuisin.

Joten olen nyt sitten vähentänyt treenejä. Olen tehnyt muuta. Ollut ystävien kanssa, käynyt ulkona syömässä heidän kanssa, viettänyt aikaa yksin, mennyt bussilla erilaisiin paikkoihin, katsonut ohjelmia koneelta, surffaillut netissä, ja treenannut kun on ollut treeni fiilis.
MUTTA ongelmani on, etten voi pitää taukoa kokonaan. En tiedä mistä mieleeni on tullut ajatus, että jos nyt pidän taukoa kaikista treeneistä, niin on joku pienen pieni mahdollisuus, että kyllästyn tähän urheilemiseen ja lopetan rakkaan harrastukseni hetken mielijohteesta. Tiedä sitten mistä tuollainen ajatus on syntynyt, kaikista näistä vammoista joista olen kärsinyt? Liian rankka työ? Liian vähän ystävien näkemistä? Liian vähän vapaa-aikaa? Ehkä kaikki ylläolevat yhteensä.
---> älkää nyt kuitenkaan tehkö hätäisiä johtopäätöksiä. En ole lopettamassa. En vielä. Mulla on tavoitteita, mulla on asioita joita haluan harrastuksissani saavuttaa :)

Myös taekwondo treenini on jäänyt vähemmälle täällä Tallinnassa. En tiedä jatkanko tallinnan taekwondossa käyntiä. Se ei jotenkin innosta. Ikävöin kotikylän taekwondoa ja valmentajia :')