suunnitelmia&unelmia - mitä ne oikeastaan ovat?

Muutaman päivän ajan olen miettinyt sitä, miten ihmeellistä on, että jotkut asiat saattavat muuttua hyvinkin lyhyessä ajassa. Joitakin asioita on miettinyt vaikka kuinka kauan, mutta yhtäkkiä tajuaa oikean ratkaisun ihan ilman miettimättä. Vaihtoehtoisesti on pohtinut eri vaihtoehtoja, miettinyt mikä niistä olisi paras juuri itselleen, ja yhtäkkiä se vain tulee mieleen - ihan joku eri asia mitä et edes ollut miettinyt!

Tämän takia mielestäni on miltei mahdotonta vastata kysymykseen "mitä luulet tekeväsi viiden vuoden päästä?" tai "mitä suunnitelmia sinulla on tulevaisuudessa?" Toki niitä suunnitelmia saattaa ja pitääkin olla, mutta totuushan on, että ne kaikki saattavat muuttua jopa yhdessä päivässä.
Unelmat ovat asia erikseen - niitä pitää aina olla! Oli ne mitä tahansa :)
Tämän takia kun joku kysyy jommankumman edellämainitun kysymyksen - kerron vain lähitulevaisuuden suunnitelmistani ja unelmistani jotka ovat unelmia tällä hetkellä. Mutta sanon aina, että nämäkin saattavat ajan myötä muuttua, koska niinhän se on, vaikkei sitä ehkä haluaisikaan myöntää.
-- Esimerkiksi lapsilla on monia tulevaisuuden suunnitelmia, heillä unelmana on tulla poliisiksi, palomieheksi, eläinlääkäriksi tms. kun he kasvavat - unelmat ja suunnitelmat muuttuvat. Ei kaikilla, mutta monilla.

Tällä hetkellä tuleivaisuuteni on aikalailla kiinni mm. yhdestä asiasta: saanko ammattikorkeasta opiskelupaikan vai enkö saa, (amk hausta lisää myöhemmin). Jos saan, on seuraavan kolmen ja puolen vuoden suunnitelma koulunkäynti ja sen jälkeen työelämään siirtyminen.
Jos en saa paikkaa mistään niistä (neljästä) opiskelupaikasta joihin hain, on seuraava askel hieman vielä hukassa. Au pair työ on käväissyt (ja on edelleenkin) mielessä, samoin ahkera työnhaku niin suomesta kuin myös ulkomailtakin.
-- Nyt voin vain sanoa, että aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan!:) Sormet ja varpaat ristissä toivoen, että opiskelupaikka napsahtaa mun kohdalle!!

Yleisurheilun kanssa juttu on hieman samankaltainen. Tällä hetkellä treeneissä heitot sujuu, mutta kisoissa ei (siitäkin lisää myöhemmin). Jos/kun saan opiskelupaikan - ilmapiirin ja treeniryhmän vaihdos (ainakin arkipäiviksi) on varmasti hyvänolon kannalta vain hyväksi. Tällöin saatan myös yleisurheilua jatkaakin.
Jos taas en saa sitä opiskelupaikkaa, on yleisurheilun jatkuminen hieman kiikunkaakun. Saatan jatkaa, mutta en aktiivisesti. Tai sitten lopetan vain kokonaan.

Taekwondon asialla asiat ovat päivänselvät. Minne ikinä päädynkin, mihin ikinä menenkin, aion taikkista jatkaa. Koska kuten sanottu, tämä on se mun juttu! :)


Koska en halua lopettaa kirjoitustani huonosti menevän asian esilletuomiseen, niin kerron ensin tän päivän kisakauden avauksesta ja taustatietoa ennen näitä kisoja! Ja sen jälkeen päätän kirjoitukseni kertomalla siitä ammattikorkeasta! *.*

Tosiaan avasin siis kisakauteni tänään. En odottanut mitään huipputulosta, koska perjantaina treenit ei oikein kulkenut. Menin kuitenkin kokeilemaan miten menisi. Ja huonostihan meni. Kisat joissa tänään kävin, on sellaiset ettei niissä sitä jännitystä tunne, koska kyseessä pikkukisat ja ympärillä suurimmaksi osaksi vain tuttuja kasvoja (jotka käyvät samoissa kisoissa vuosittain). Jännityksestä heittotulos ei siis johtunut. Tekniikka oli suoraan sanottuna päin persettä. Olen tottunut heittämään neljällä pyörähdyksellä, mutta koska treeneissä heitetään ilman niitä reunajuttuja niin neljä pyörähdystä ei kyllä mahdu enää rinkiin kun ne reunat siinä on! aargh.
Suoraan sanottuna, olisin paljon mieluummin mennyt tekemään jädekiskalle iltavuoron, ja saanut sunnuntain tuplapalkan ;)
Tällä hetkellä voin vain sanoa, että jos tulokset jatkuu kesällä samanlaisina, niin se on kyllä sitten kesän jälkeen goodbye moukarinheitto..

Sitten siihen ammattikorkea asiaan (amk).
Päätin hieman vaihtaa niitä tulevaisuuden suunnitelmiani, ja jatkaa sittenkin koulua. Restonomi koulutus.
Hain neljään eri amk, ja tässä ne tulevat hakujärjestyksessä: Jyväskylä, Kuopio, Porvoo ja Mikkeli
Se miksi hain kaukana kotoa oleviin paikkoihin - ei suinkaan ole pelkästään se, että kaipaan ilmapiirin muutosta. Vaan muina syinä ovat mm. kaukana oli paremmat opintosuunnitelmat/-ohjelma, kielet joita pystyy opiskelemaan, opintomatkat, opiskelu/työharjoittelu ulkomailla, nimenomaan nuorten koulutus.. yms.
-- Maanantaina siis suuntasin Jyväskylään, ja tiistaina oli pääsykokeet ja haastattelu. Pääsykoe oli erilainen mitä minä (sekä moni muu) oli ensisijaan ajatellut. Koko koe koostui ainoastaan ennakkomateriaalista "matkailun tiekartta". Onneksi olin lukenut sen ennakkomateriaalin hyvin. Kokeessa oli siis vain kolme esseetä. Ei matikkaa, ei englantia (muuta kuin kokeessa saatu englannin kielinen materiaali)..
-- Sen jälkeen odottelin kolmisen tuntia, että pääsen haastatteluun. Jossa siis neljä haastateltavaa samaan aikaan ja kaksi haastattelijaa. Piti kertoa itsestään (harrastukset, aiemmat koulutustaustat, miksi kiinnostuntu matkailualasta...), oli myöskin ryhmätehtävä, ja piti pitää myyntipuhe itsestä (eli miksi juuri minä tähän kouluun ja tälle alalle..), niin ja piti myöskin kertoa yksi huono puoli itsestään koskien opiskelua, ja pystyykö näkemään itsensä esimies/johtamistehtävissä.

Kokeesta saa enintään 70p ja haastattelusta 25p. En muista ulkoa miten koulutodistusten pisteytykset menee, mutta niistäkin sai jonkinlaisia pisteitä.
Koe meni mielestäni hyvin, ainakin sain tekstiä aikaiseksi papereille ;) ja haastattelukin meni ihan hyvin. Mun vierellä tosin oli kaksi tyttöä, joilla kokemusta työelämästä ja aikasempia kouluja lukio ja ammattikoulu.. heillä oli varmasti enemmän kokemuksia haastatteluista, sen verran varmalla tavalla vastasivat :D
-- Ei kuitenkaan hätiä mitiä, jos en Jyväskylään pääse - niin toivottavasti sitten jonnekin muualle! :) hieman alle kuukauden päästä saa tietää tulokset *.*

Unelmia pitää siis aina olla, kunhan muistutin, ettei tektistäni saa väärää käsitystä ;)